Kurapyöräjaoston kisaraportti

kisaraportti – Ylläs, Levi ja Mustavuoren DH-SM

Heinäkuu tarjosi Olutpolkijoiden kurapyöräjaostolle hienoja kisareissuja aina Lapin tuntureilta Mustavuoren SM-radoille. Mukaan mahtui vauhtia, polkemista, onnistumisia, vaihtelevia sääolosuhteita, kalusterikkoja ja jälleen kerran rutkasti hyviä tarinoita kerrottavaksi.

Ylläs – tehokas kisapäivä tunturissa

Ylläksen enduro vedettiin tänä vuonna napakkana yksipäiväisenä pakettina. Harjoitukset ja kisat ajettiin saman päivän aikana, ja hissi teki suuren osan nousutyöstä. Kuskit saivat keskittyä olennaiseen – ajamiseen.

Lappi näytti viikonlopun aikana parhaat puolensa. Tunturimaisemista nautittiin pääosin auringonpaisteessa, ja koko reissun ainoa sade osui Ylläksen kisapäivään pienenä, virkistävänä tihkuna. Se ei menoa haitannut – pikemminkin pöly hieman sitoutui ja ilma raikastui. Vaikka katse välillä karkasi maisemiin, muistutti kivikko nopeasti, että radalla kannatti pitää silmät menosuunnassa.

Palkintopallille noustiin useammassa luokassa. Matti Lönnberg ajoi M40-luokassa kolmanneksi, Antti Arponen nappasi Hardtail-luokan pronssin, Oona Uunila sijoittui naisten yleisessä sarjassa kolmanneksi ja Luukas Lönnberg ajoi MU14-luokan voittoon (kuvassa). Harmittavin hetki nähtiin miesten yleisessä sarjassa, jossa Ivar Arulaidin kilpailua hidasti rengasrikko. Tiukassa aikataulussa siitä seurannut aikasakko pudotti sijoituksen 36:nneksi. Kuulemma Matti sai komeimman juustohöylän.

Sunnuntaina ohjelmassa oli vielä rennompi hassuttelukilpailu (rengasrikkoja tuli kuitenkin useampi kappale), jossa Matti Lönnberg ajoi oman luokkansa voittoon, Oona Uunila sijoittui toiseksi ja Ivar Arulaid oli miesten sarjan 22:s.

Levi – kammet soirossa ja ketjut vaihtoon

Jos Ylläksellä hissi helpotti elämää, niin Levillä kaikki otettiin takaisin korkojen kera.

Siirtymillä poljettiin. Erikoiskokeilla poljettiin. Tasaisilla poljettiin. Ylämäkeen poljettiin. Välillä tuntui, että ainoa paikka, jossa ei tarvinnut polkea, oli hissijonossa.

Levin kisaviikonlopun kruununa toimi legendaarinen Kätkätunturin reitti. Kätkätunturin laelle noustiin lihasvoimin perjantai-iltana. Viilentävä tuuli tunturin laella virkisti ennen täyspitkää Rykimäpolkua. Noin 10–13 minuuttia kestävällä erikoiskokeella riitti kaikkea, mitä endurolta voi odottaa: kivikkoa, juurakkoa ja loputtomasti linjoja valittavaksi. Keskikohdan ylämäkipätkä varmisti vielä, että myös polkuvoimalla oli oma tärkeä roolinsa – ja antoi hyvän mittarin siitä, kuinka paljon jaloissa vielä oli annettavaa.

Kahden kisapäivän aikana Levin mittakaava tuli hyvin selväksi: pyörän päällä kertyi noin 70 kilometriä matkaa, nousumetrejä lihasvoimin yhteensä 1200 metriä ja kellotettua erikoiskoeaikaa vajaa tunti. Eli vaikka alamäessä nautittiin vauhdista, päivän aikana tehtiin myös ihan kunnon määrä töitä kampien päällä.

Olutpolkijoiden tulostaso pysyi korkeana myös Levillä. Matti Lönnberg ajoi vakuuttavasti M40-luokan voittoon, Luukas Lönnberg jatkoi vahvaa kauttaan MU14-luokan kakkossijalla, Oona Uunila oli naisten sarjan kuudes venähtäneistä ketjuista huolimatta ja Ivar Arulaid ajoi miesten yleisessä sarjassa 27:nneksi.

Mustavuoren DH-SM – vahvoja suorituksia alamäessä

Mustavuoren DH-SM-kisat ajettiin tänä vuonna samaan aikaan Levin endurokilpailun kanssa. Päällekkäinen kisakalenteri tarkoitti sitä, että Olutpolkijoiden kuskit jakaantuivat kahteen tapahtumaan.

Etelä-Suomi tarjosi kuitenkin Lapille täydellisen vastakohdan. Vaikka lauantain harjoitukset saatiin nautiskella kuivasta radasta, illan rankkasade kasteli radan perusteellisesti. Sunnuntain kisaradan flow-linjan pystyi päättelemään vesiurasta. Kumiankoille olisi ollut käyttöä niin radalla kuin varikollakin.

Vaikeista olosuhteista huolimatta Mustavuoressa nähtiin vahvoja OLPO-suorituksia. M-elitessä Eetu Frilander ajoi viidenneksi ja Leo Kivistö kahdeksanneksi. M35-luokassa Olpon peruskalustoon kuuluva Antti Lammela jäi niukasti palkintokorokkeen ulkopuolelle neljännellä sijallaan, ja MU15-luokassa Leo Sydänmaanlakka sijoittui kuudenneksi.

Lapin kisareissujen kuultua

Kaikki kisapäivien parhaat muistot eivät löydy tuloslistoilta. Välillä ne löytyvät varikolta, siirtymiltä tai juuri ennen seuraavaa erikoiskoetta käydyistä keskusteluista.

Ylläksellä päivän tunnelmaa kuvasi hyvin eräs kisapäivän arvio radasta:

”Kaks mutkaa ja sitte puskaan.”

Onneksi ennuste ei toteutunut aivan jokaisen kohdalla, mutta lausahdus tiivisti hyvin tunturiratojen luonteen – aina seuraavan mutkan takana voi odottaa jotain yllättävää.

Levillä puolestaan Kätkätunturin laella käytiin perinteinen enduropyöräilijän kuntovertailu. Kun pitkä nousu oli vihdoin takana, keskustelu kulki suoraviivaisesti:

”Poljitko ylös koko matkan?”
”Joo, totta kai.”
”Niin määki.”

Kukaan ei tietenkään tiedä, kuinka paljon tuossa vastauksessa oli totuutta ja kuinka paljon enduropyöräilijän kuuluisaa kunniapuhetta. Mutta tärkeintä oli, että kaikki pääsivät ylös – ja pääsivät nauttimaan Rykimäpolun kivikkojuurakkohauskuudesta.

Seuraavaksi kisakalenterissa

Heinäkuun kisat tarjosivat jälleen kaikkea sitä, mitä kurapyöräily parhaimmillaan on: vauhdikkaita laskuja, pitkiä siirtymiä, onnistumisia, pieniä vastoinkäymisiä ja hienoja hetkiä kavereiden kanssa. Sää vaihteli, mutta yksi asia pysyi samana – Olutpolkijoiden kuskit ajoivat vahvasti ja seuran värit näkyivät hienosti tuloslistoilla sekä varikolla.

Kausi ei suinkaan ole vielä paketissa, vaan kurapyöräjaoston kisakalenteri jatkuu vielä kolmella mielenkiintoisella viikonlopulla, kun hapot on sulateltu jaloista.

Seuraavana vuorossa on Ellivuoren enduro 22.8., jossa jatketaan kammenpyöritystä ja erikoiskokeiden metsästystä. Syyskuussa suunnataan pohjoiseen Iso-Syötteelle 5.–6.9. ajettavaan Enduro-SM-kilpailuun, jossa mitataan taas kuskien vauhtia ja kestävyyttä Suomen kärkiseurojen joukossa.

Kauden alamäkiosuus huipentuu puolestaan Sappeen DH-kisoihin 26.–27.9.

Pyörät siis huoltoon, renkaat ja ketjut vaihtoon ja katse kohti seuraavia lähtöviivoja. Kiitos järjestäjille, huoltajille, kannustajille ja kanssakilpailijoille. Nähdään seuraavissa kisoissa!

Olutpolkijoiden tulokset

Ylläs Enduro

  • 🥇 Luukas Lönnberg – MU14 – 1.
  • 🥉 Matti Lönnberg – M40 – 3.
  • 🥉 Antti Arponen – M Hardtail – 3.
  • 🥉 Oona Uunila – Naiset yleinen – 3.
  • Ivar Arulaid – Miehet yleinen – 36. (rengasrikko ja siitä seurannut aikasakko tiiviissä kilpailussa)
Luukas numero 1 Ylläksellä
Arponen HT-luokan kolmas.

Ylläksen sunnuntain hassuttelukilpailu

  • 🥇 Matti Lönnberg – oma luokka – 1.
  • 🥈 Oona Uunila – oma luokka – 2.
  • Ivar Arulaid – oma luokka – 22.
Oona Uunila sijoitus 2.

Levi Enduro

  • 🥇 Matti Lönnberg – M40 – 1.
  • 🥈 Luukas Lönnberg – MU14 – 2.
  • Oona Uunila – Naiset – 6.
  • Ivar Arulaid – Miehet yleinen – 27.
Matti Levillä, kuva Eevi Alaputti

Mustavuoren DH-SM

  • Eetu Frilander – M-elite – 5.
  • Leo Kivistö – M-elite – 8.
  • Antti Lammela – M35 – 4.
  • Leo Sydänmaanlakka – MU15 – 6.

Olutpolkijat – kauden 2026 puoliväliraportti kurapyöräjaostolta

SuomiDH ja Enduro: vauhtia, pölyä ja hallittua kaaosta

Olutpolkijoiden kausi 2026 on edennyt siihen pisteeseen, että pyörät on pysyneet enimmäkseen ehjinä, kuskit suurin piirtein kartalla ja huoltojoukot vain lievästi harmaantuneina. SuomiDH:n kolme osakilpailua ja Messilän enduro ovat näyttäneet, että vauhtia löytyy – ja välillä myös ihan uusia tulkintoja painovoiman toiminnasta.

SuomiDH 2026 – nousujohteinen kauden alku (ja ajoittaista hallittua paniikkia)

SuomiDH-sarjan kolme ensimmäistä osakilpailua (Tornari, Meri-Teijo ja Ellivuori) ovat tarjonneet kaikkea: palkintopallia, kehitystä ja yhden klassisen “mihin tää linja meni” -hetken per kuski.

Kohokohdat SuomiDH-kisoista:

  • Eetu Frilander (M-Elite): 7. → 5. → 2.
    ➜ nousu podiumille asti ilman näkyviä oikoreittejä (ainakaan tuomareiden mukaan)
  • Ella Frilander (N-Elite): 5. → 1. → — (ei startannut Ellivuoressa loukkaantumisen takia)
    ➜ voitto Meri-Teijossa ja vahva alkukausi ennen keskeytystä
  • Oona Uunila (N-Elite): 2. → 2. → 2.
    ➜ tasaisuus on niin kovaa luokkaa, että melkein epäillään GPS-lukitusta
  • Elmer Frilander (MU17): 15. → 9. → 8.
    ➜ nousujohteinen kehitys kauden edetessä
  • Ivar Arulaid (M-avoin): 6. → 5. → 5.
    ➜ vakaata tekemistä, kuin suomalainen sääennuste: harvoin yllättävä, mutta toimii

Lisäksi MU15-luokassa Leo Sydänmaanlakka avasi kauden sijalla 10 ja Leo Kivistö nähtiin Ellivuoren kisassa kahdeksantena. Seuran kannalta harmittavaa on Antti Lammelan siirtyminen Club Tornarin väreihin, koska kisoissa ollut vahvaa suorittamista M-35-sarjassa: 10. -> 4. -> 2.

Messilä Enduro – kestävyyskoe, jossa kysytään “miksi teen tätä”

Messilän enduro muistutti jälleen, että alamäkipyöräily on vain yksi tapa kärsiä hallitusti luonnossa. Messilän enduro tarjosi kauden toistaiseksi fyysisimmän koitoksen, jossa hissiä ei ollut olemassa edes ajatuksena. Kaikki siirtymät ajettiin polkien, ja päivän aikana kertyi noin 1000 metriä vertikaalinousua lihasvoimalla – eli käytännössä “ylämäkivetoa erikoiskokeiden välissä”.

Rata yhdisti tekniset metsäpolut ja rinteet, ja vaikka jalat hapottivat jo ennen ensimmäistä erikoiskoetta, Olutpolkijat selvisivät maaliin laajalla rintamalla.

Sääolosuhteet suosivat koko kisakautta myös Messilässä: yhtään varsinaista mutarallia ei nähty koko puolivälin kilpailuissa, mikä on lähes epäilyttävän siistiä toimintaa kurapyöräilyjaostolle. Kalusto pysyi puhtaampana kuin yleensä ennen lähtöä, ja huoltojoukot joutuivat etsimään muita tekemisen muotoja kuin pesurallin.

Kohokohdat endurosta:

  • Luukas Lönnberg (MU14): 3. sija
    ➜ päivän paras Olutpolkija!
  • Matti Lönnberg (M40): 4. sija
    ➜ aivan mitalin tuntumassa, eli klassinen “melkein palkintopaikka mutta enemmän maitohappoa” -sijoitus
  • Oona Uunila (N-Elite): 8. sija
    ➜ DH:n jälkeen vielä endurossa, eli monipuolisuutta tai sitten huonoa ajanhallintaa
  • Antti Arponen (M-Hardtail): 8. sija
    ➜ jäykkäperä ja kova pää – toimiva yhdistelmä ainakin kerran päivässä
  • Ivar Arulaid (M-Elite): 57. sija
    ➜ tärkeintä ei ollut sijoitus vaan se, että kaikki osat löytyivät maalissa samasta pyörästä

Lisäksi Antti Lammelan sijoitus M-40 -sarjassa 14.

Kokonaiskuva kaudesta

Kauden 2026 puolivälissä Olutpolkijat ovat selvästi nousujohteisessa tilanteessa:

  • SuomiDH-puolella: useita podiumeja, yksi voitto ja selkeä kärkipään kehitys (erityisesti M-Elite ja N-Elite)
  • Endurossa: laaja osallistuminen ja yksi palkintopallisijoitus nuorten luokassa
  • Yleiskuva: yllättävän vähän draamaa siihen nähden, että kyseessä on kurapyöräilyjaosto

Erityisen positiivista on, että menestystä tulee sekä kärkipään kilpailijoilta että laajalta joukkueelta eri ikä- ja kalustoluokissa. Vahva joukkuehenki näkyy ja kuuluu kisapaikoilla.

Katse loppukauteen

Loppukauteen lähdetään tilanteesta, jossa SuomiDH:ssa palkintopallit ovat realistisia useissa luokissa ja endurossa haetaan jatkoa vahvalle osallistumiselle sekä yksittäisille huippuonnistumisille.

Kalenterissa on vielä useita merkittäviä koitoksia:

  • SuomiDH SM-kisa, Mustavuori 18.–19.7.2026
    ➜ kauden kovin kotimainen DH-mittaus, jossa panoksena SM-mitalit ja kauden arvostetuin näyttö
  • Enduro, Ylläs 11.7.2026
    ➜ pitkän matkan ja tunturimaaston koitos, jossa nousumetrit ja reitit eivät lopu kesken
  • Enduro, Levi 17.–18.7.2026
    ➜ Lapin klassisissa maisemissa, jossa fyysinen kestävyys ja ajotaito punnitaan kunnolla

Olutpolkijoiden kausi 2026 on vielä kesken, mutta yksi asia on varma: alamäkeen mennään edelleen vähän liian lujaa ja hymyssä suin.

Vuoden 2025 olutpolkija on valittu

Vuoden 2025 Olutpolkija on valittu tänä vuonna seuran hallituksen toimesta ja tittelin on erittäin vahvoin meriitein ansainnut Leo Sydänmaanlakka!

Perusteluina valinnalle huima kisavire menneellä kaudella ja seuran tunnetuksi tekeminen isolle yleisölle kurapyöräilyn puolella erittäin vahvan taustajoukon tukemana! Hallitus onnittelee Leoa ja toivottaa kisamenestystä myös jatkoon! 🤘🏼🚵🏼

OLPO on virallisesti Suomen kolmanneksi kovin DH-seura 2025

Suomi-DH:hen osallistui 27 seuraa.

  1. Club Tornari – 9325 pistettä (heillä on varmaan oma tehdas, joka tuottaa kuskeja)
  2. Mustavuori Trail Crew – 2876 pistettä
  3. Olutpolkijat (OLPO) – 2217 pistettä
  4. Lahden Pyöräilijät – 2022 pistettä

    Muut seurat jäivät alle 1000 pisteen. Eli kyllä, OLPO on virallisesti Suomen kolmanneksi kovin DH-seura – ja ehkä ainoa, joka osaa yhdistää oluen ja polkemisen näin tyylikkäästi.

OLPO on virallisesti Suomen kolmanneksi kovin DH-seura – ja ehkä ainoa, joka osaa yhdistää oluen ja polkemisen näin tyylikkäästi.
-Antti Lammela

Tahko – Suomi-DH:n kauden päätös: kiviränni, kaatosade ja loputon kurjuutus
12.–13.9. Tahko Mountain Bike Weekend tarjosi Suomi-DH-kauden kuudennen ja viimeisen osakilpailun. Jos kauden aiemmissa raporteissa on vilissyt sanat vaativa ja vauhdikas, niin tällä kertaa vauhti jäi vähemmälle – mutta vaativuus? Se oli potenssiin kolme. Jos rata olisi ollut yhtään vaikeampi, olisi pitänyt pyytää sherpa oppaaksi.

Rata – tervetuloa epämukavuusalueelle

Suomessa DH-radat kestävät yleensä minuutin verran. Joskus vähän yli, mutta usein miten alle. Tahkolla? 2,5 minuuttia. Se on suomalaiselle DH-kuskille sama kuin maraton pikajuoksijalle. Rata oli kapea, kivinen ja tekninen “ränni” keskellä metsää. Sellainen, jossa jos pysähdyt hetkeksi miettimään, olet jo naamallasi.

Ja sitten tuli sade. Ei mikään kevyt kesäsade, vaan sellainen, että Nooan arkki olisi ollut hyvä lisä varustelistalle. Aamulla moni kilpailija katsoi taivaalle, sitten rataa ja totesi: “Ehkä ensi vuonna.” Ei se rata oikeasti ollut sen vaarallisempi kuin muutkaan, se vain sisälsi pitkiä pätkiä, joissa virhe tarkoitti joko pyörän tai itsetunnon hajoamista.

Pyörät vs. Tahko: 0–2

Tahko ei ollut brutaali vain kuskeille, vaan myös kalustolle. OLPO:n riveistä Luoma ja Arponen saivat kokea sen karvaasti – molemmilta hajosi runko. Onneksi tämä oli kauden viimeinen kisa, joten talvella ehtii miettiä, mikä runko kestää seuraavan vuoden kivisateen.

Tulokset – kuka selvisi hengissä?

Naisten Elite: Oona Uunila – 5. (ja hymyili vielä maalissa!)

Miesten Elite: Valtteri Ala-Heikkilä – 8., Patrik – keskeytti tekniseen murheeseen jarrujen hävittyä.

M13: Leo Sydänmaanlakka – 1. (taas! Jos Leo jatkaa tätä tahtia, kohta hänellä on enemmän pokaaleja kuin sormia käsissä)

Avoin: Ivar Arulaid – 14.

M35 (Koukkupolvet):
o Antti Lammela – 8.
o Pasi Luoma – 12.
o Antti Arponen – 13.
o Sasu Saari – keskeytti niin ikään jarrumurheisiin

Kauden päätös – autotalli, palkinnot ja parhaat jutut

Koska kyseessä oli kauden viimeinen kisa, OLPO järjesti yhteismajoituksen ja autotallissa pidetyn kauden päättäjäisillallisen. Illan aikana käytiin läpi kauden huippuhetket ja pettymykset. Oona ja Iivari olivat valmistaneet itse tehdyt palkinnot jokaiselle OLPOlaiselle – käsityönä, rakkaudella ja ehkä pienellä sarkasmilla. Tämä oli se hetki, kun tajusi: “Tämän porukan kanssa on ilo lähteä ensi kauteen.” ❤️

Kauden tilastot – kuka dominoi?

Leo Sydänmaanlakka: SM-pronssi ja Suomi-DH Cupin ylivoimainen voitto M13-luokassa. M13 Sarjassa 12 kuljettajaa sai pisteitä.

Naisten Elite: Oona – SM 6. ja Cupin pronssi. Naisten Elitessä 18 kuljettajaa.

Miesten Elite: Valtteri – Cupin 7., Patrik – 12. Miesten Elitessä 30 kuljettajaa.

M35 (Masters):
o Antti L. – 5.
o Antti A. – 14.
o Sasu – 15.
o Luoma – 20.
o Saku – 27.
M35 luokassa 29 kuljettajaa.

Yhteenveto

Tahko päätti kauden tyylillä: kiviränni, kaatosade, hajonneet rungot ja naurut autotallissa. OLPO:n sijoitus seurapisteissä kolmantena on upea saavutus ja antaa hyvän pohjan ensi kaudelle. Nyt on aika pestä muta pois, korjata pyörät ja suunnitella, miten ensi vuonna mennään vielä kovempaa tai ainakin kaadutaan tyylikkäämmin.

Kirjoittanut Antti Lammela

Tapahtumakalenteri / Event calendar 2024

Yhteenveto tapahtumista, joihin Olutpolkijoita on osallistumassa. Listaa päivitetään kauden aikana.

Event calendar with events that Olutpolkijat members are participating. List will be updated during the season.

Maantie / Gravel

Maastopyöräily / DH

Tapahtumakalenteri / Event calendar

Yhteenveto tapahtumista, joihin Olutpolkijoita on osallistumassa. Listaa päivitetään kauden aikana.

Event calendar with events that Olutpolkijat members are participating. List will be updated during the season.

Maastopyöräily / DH

  • 14.5.2022 Vintek DH Cup #1 Påminne Bike Park, Raasepori
  • 29.5.2022 TuusulaMTB
  • 10.6.2022 Vintek DH Cup #2 Kokonniemi Bike Park, Porvoo
  • 11.6.2022 Fiskars Village Epic MTB
  • 2.7.2022 Vintek DH Cup #3 Swinghill, Espoo
  • 13.7.2022 Vintek DH Cup #4 Rusko Bike Park, Oulu
  • 15.7.2022 Vintek DH Cup #5 Levi SM, Kittilä
  • 29.7.2022 Vintek DH Cup #6 Ruka, Kuusamo